perjantai 31. toukokuuta 2013

SE ON OHI!

Kahdeksan viikkoa ja viisi kiloa on nyt takana. Pääsin mun tavotteeseen ajallaan ja oon ihan hemmetin ylpeä itestäni. Oli tää dietti rankka, mutta todellakin kaiken sen kärsimisen arvoista. Tänään mä saan lakin päähän ja aion olla onnellinen. Tänään mä syön pizzan!


...ja ehkä ens viikolla putsaan ton peilin.

-Miia

tiistai 28. toukokuuta 2013

Kiirekiirekiire

Mä oon juossu viime päivät pää kolmantena jalkana hirveellä kiireellä paikasta toiseen, niin että mun aineenvaihduntakin on ihan sekasin! Elämä on tällä hetkellä niin kiireistä, että liikunnatkin on jääny vähän taka-alalle. Kiukuttaa, että just dietin viimeset 2 viikkoo oon yhtä stressiä, kun pitäs jaksaa vetää täysiä. Oon liikkunut kun oon ehtinyt ja se näkyy mun viikon liikunnoissakin. On jo tiistai ja löysin vasta nyt pienen hetken, että ehdin teille tulla kertomaan mun viime viikon liikunnoista. 

Näihin kahteen viimeseen viikkoon on ängetty näyttö, synttärit, leffa, kesätöihin perehdytys hampaidenvalkasu, luokkaretki, suihkurusketus,  lentokentällä käyminen, koululla valmistumisjuhlat,  sukujuhlat ja aamut menee vielä koulussakin, joten ymmärrätte varmaan, ettei ole samalla tahdilla ehtinyt lenkille ja salille.

MA: lepo
TI: nykkeilytreenit
KE: lepo
TO: sali, yläkroppapäivä
PE: sali, jalkapäivä + 2,5h lenkki
LA: lepo
SU: aamulenkki 30min + sali, kyykkypäivä

Tältä näytti siis viime viikon liikunnat ja täyty sanoa, etten ihan tyytyväinen oo. Kolme lepopäivää on mulle aika paljon näin dietillä, kun oon yleensä sen korkeintaan 2 pitänyt. Aamulenkkejäkin on vaan yksi, jonka lisäksi yks pidempi lenkki. Salilla ja treeneissä sentään kerkesin käymään normaaliin tapaan. Ajattelin tän viikon vetää torstaihin asti niin täysiä kun vaan ehdin, niin liikuntojen kuin ruokienkin suhteen. Perjantaina siis lopetan dietin ja ajattelin siihen samaan syssyyn pitää ainakin viiden päivän levon... annan vihdoin kropan ja mielen vähän levätä. Oon vetänyt aikamoista tahtia tässä viimeset kaheksan viikkoa ja tähän samaan syssyyn vielä kauhee stressi valmistumisesta ja juhlista. 


Nyt mun täytyy jo rientaa koululta hakemaan muutama paperi, siitä kauppaan, takas kotiin tekemään ruokaa ja sit vielä salille.. ja huomenna sama rumba! Palaillaan taas heti ku löydän aikaa teille :)

-Miia

lauantai 25. toukokuuta 2013

Urheiluhullu

Eilen illalla innostuin lähtemään lenkille helsingin maisemiin. Halusin vähän erilaista reittiä ja maisemaa, ettei tarvii aina hinkata noita samoja polkuja.. Roope jätti mut Munkkivuoreen, kun itse suuntas Pasilaan treeneihin. Tiesin et Roopen treenit tulee kestämään ainaki pari tuntia, joten valitsin vähän pidemmän reitin. Ilma ja maisemat oli kuitenkin niin upeet, et lenkkeilinpäs sitte kaksi ja puoli tuntia, hups.

Reitti meni näin munkkivuori-kuusisaari-lehtisaari-lauttasaari-ruoholahti-töölö-pasila. Alkumatka oli ihan huikee, meren rantaa, siltoja ja aurinkoa. Viimeset puolituntia meni väkisin ja verenmaku suussa, asfaltti alkoi painaa jalkojen alla, jalat tuntu muutenkin 10 kiloa painavemmilta ja rupes ärsyttämään, kun kymmenen minuutin välein joutu pysähtymään liikennevaloihin. Mä kuitenkin oon niin jääräpää, ettei siinä vaiheessa enää voinu ottaa bussia. Pakkohan se oli väkisin vetää loppuun asti! Tänään oonkin sitten ollut koko päivän edelleen ihan loppu ja voimaton, toi lenkki veti mehut ihan kokonaan musta. Jalatki on edelleen ihan makaroonia... voisin tehdä jalkakylvyn tänään, et huomenna salilla nousee kyykystä muutakin kun oma perse.





Siinä vähän maisemafiilistelyä teille ja kartta, mistä ehkä vähän hahmotatte missä mä viilletin. Tää reitti oli niin mahtava, että voisin tän vetää joskus uudestaankin. Jos siellä ruudun toisella puolella on pääkaupunkiseudulla päin asustelevia, niin haluaisin mielelläni kuulla teidän lenkkireittejä. Kummasti piristää välillä toi maiseman vaihto!

-Miia

19

Mulla oli tosiaan maanantaina synttärit, mistä sunnuntaina teille jo puhuinkin. Vai puhuinko? No kuitenkin... mun synttäripäivä oli täydellinen. Heti aamusta kun Marianne tuli hakemaan mua kouluun, ojensi se mun käteen ison pinkin lahjakassin, minkä sisältä paljastu Iittalan Essence sarjan kaksi drinkkilasia. Koko lahja tuli mulle ihan yllätyksenä, enkä osannut yhtään odottaa sitä!

Lisäksi aamulla sain myös Roopen vanhemmilta hierontalahjakortin, mikä todellakin tuli tarpeeseen. Kävin lahjakortista osan jo käyttämässäkin Espoon urheiluhierontakoulussa, missä otin puolihieronnan. Oikean jalan pohje ja takareisi oli ihan jumissa ja saatiin nyt vähän availtua niitä. Muutaman päivän lihakset on tuntunu tosi helliltä ja vähän kipeiltä, mut samaan aikaan myös aika hyvältä. Enpä oo ennen miehen kosketuksesta maksanut, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Todellaki oon valmis maksamaan uudestaankin, 25 euroa ei mielestäni ole tuosta 50 minuutista paljon! En malta odottaa, että pääsen törsäämään loppu lahjakortinkin...


Mulla oli maanantaina myös koulussa viimeinen näyttö. Mä olin niin stressaantunut tästä näytöstä, että purskahdin näytön jälkeen arviointikeskusteun aikana itkemään mun opettajan edessä. Näyttö kuitenkin meni hyvin ja sain numeroksi 3, eli kiitettävän. Mun kaikki jännitys vaan purkaantu, kun viimenen näyttö oli vihdoin suoritettu, eikä mitään tarvii enään stressata!

Koulun jälkeen lähdin äkkiä helsinkiin hymy huulilla, missä näin mun äitini, jolta sain aivan ihanan lahjan. Pienen meikkipussukan, mikä sisälsi vaikka ja mitä! Ihanin oli kuitenkin Sensain korostuspuuteri mitä olin himoinnut kauan. Olin puhunut puuterista mun äidille monta kertaa, mutta olin kuitenkin puuterin jo unohtanut kun ajattelin, ettei mulla tällä hetkellä ole varaa siihen. Mun äiti oli muistanut mun haaveilun ja ostanut mulle sen! En ymmärrä, miten jokainen lahja osas mut yllättää näin pahasti.


Suunnattiin mun äidin kanssa Aleksanterinkadulle odottelemaan Roopea, kun oli tarkotus mennä Aleksi 13 yläkertaan, Factoryyn syömään yhdessä. Odoteltiin siinä auringospaisteessa ja pelästyin kun mun äiti yhtäkkiä haukkas henkeä ja silmät pullistu melkein päästä ulos. Käännyin ympäri ja sieltä Roope tallusteli virne naamallaan ja vaaleanpunainen ruusu kädessä. Aloin melkein itkemään, kun olin taas niin yllättynyt ja onnellinen.

Tähän päälle sain vielä maailman täydellisimmän salaatin sataykanalla, manchecojuustolla, oliiveilla, kookoksella, pähkinöillä ja vesimeloonilla, valkoviinilasillisen kera! Ei ihan diettiruokaa, mutta ei ollut tarkoituskaan, paino on pudonnut niin hyvin, että annoin itselleni luvan nauttia. En voi edes sanoin kuvailla, kuinka onnellinen mä olin kun mä istuin sen pöydän ääressä. Olisin voinut istua siinä koko loppu elämäni.


Maanantai sai mut oikeesti ajattelemaan ja tajuamaan sen kuinka ihania ihmisiä mulla on mun elämässä. Mä oikeesti välillä mietin, mitä mä olen tehnyt ansaitakseni näin ihania ihmisiä mun ympärille. Mä en oikeesti tarvitse mitään enempää tai vähempää, musta tuntuu etten oo koskaan ollut näin onnellinen. Jokainen lahja minkä sain, oli juuri sitä mitä halusinkin, mutta mitä en osannut odottaa. Musta tuntuu, etten muista aina arvostaa läheisiä tarpeeksi, mutta onneksi on tämmösiä päiviä muistuttamassa mua.

-Miia

torstai 23. toukokuuta 2013

Ruokahaluttomuus

Minä, ruuan ylin ystävä, oon viime aikoina törmännyt näinkin uskomattomaan vaivaan kuin ruokahaluttomuus. Mulla ei oo ikinä ollut minkään näköstä vaivaa sen kanssa, etteikö ruoka maistuis ja oon ennemin saanut aina kehuja siitä kuinka hyvin syön ja kuinka kaikki ruokanen oon, enkä nirsoile. Nyt kuitenkin viimeaikoina, sillon tällön, mulla on tullu ällötys ruokaa kohtaan ja pelkkä ajatuskin syömisestä inhottaa. Kun ruoka-aika tulee, meen jääkaapille ja tiedän että, jotain pitäs syödä, mut mikään ei näytä hyvältä. Tuijotan vaan jääkaappia ja se alkaa oksettaa mua. Meen takasin sohvalle ja yritän parin minuutin päästä uudestaan. Tätä tapahtuu varsinkin aamusin ja iltasin.

Viime viikolla yks aamu otin jääkaapista mun edellis iltana tekemän rahkan. Otin lusikallisen ja mä en vaan yksinkertasesti saanu sitä alas... ja se sama rahka on edelleen sielä jääkaappissa ja se ällöttää mua vieläkin. Myös yks ilta mä ravasin taas jääkaappi sohva väliä, miettien, et nyt pitäs kyllä syödä. Roope melkeen suuttu mulle, kun ei jaksanu kuunnella mun valitusta. Söin sitte protskupatukan ja tuli heti hyvä olo sen syötyäni. En oo ikinä ennen tajunnu kuinka kauheeta väkisin syöminen on. Se tunne kun sun tekis mieli oksentaa, mutta on pakko vaan niellä.


Mä oon aina rakastanu ruokaa ja syöminen on aina ollu mulle ilonen asia. Syöminen on hauskaa ja mulle tulee siitä hyvä mieli ja olo. Musta on ihan kauheeta, että yhtäkkiä asia, mistä mä oon aina pitänyt, on tullut vastenmieliseksi. Haluan elää terveellisesti ja syödä säännöllisesti, joten en halua jättää aterioita väliin. On vaan syötävä väkisin.

En tiedä johtuuko tää siitä, kun mun lääkeannos (salazopyrin) nostettiin kuuteen tablettiin päivässä. Lääkkeeen sivuoireina on ruokahaluttomuus ja pahoinvointi. En kuitenkaan voi lopettaa lääkkeen syömistä, koska luultavasti kivuistani tulisi taas niin kauheat, etten pystyisi liikkumaan. Oon nyt ratkassu asian syömällä protskupatukan tai esimerkiksi smoothien, koska ne on helppo syödä. Silti olisi ihana päästä näistä vaivoista kokonaan eroon ja nauttia ruuasta, kuin ennen.

Haluaisinkin nyt kuulla onko teillä kellään ollut ruokahaluttomuutta elämänne aikana? Ja miten olette sen kanssa eläneet? Kaikki kokemukset ja vinkit otetaan mielellään vastaan.

-Miia

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Week 7

Tähän viikkoon mahtui vaikka ja mitä, joka näky varmasti täällä blogin puolellakin postausten vähäisyydestä. Kuviksi saa taas kelvata tän viikon aikana kännykkään tallentuneet tunnelmat.

Alkuviikosta mulla oli muutama päivä vapaata, mitkä menikin aurinkoa ottaessa ja urheillessa. Nappasin sitten ittelleni aurinkoihottumankin rinnukseen, jes!  Keskiviikkona menin reippaana kouluun, mutta meillä ei ollutkaan tunteja. Just se aamu, kun mua väsytti ihan sairaasti ja raahauduin silmät puoliks kiinni kouluun, niin menin sitte ihan turhaan. Noh käytettiin aikanen herätys hyväks ja mentiin Mariannen kans salille ja itikseen kiertelemään, mistä tarttukin taas muutama paita vaatekaapin täytteeks. Torstaina oltiin kiekkotorilla kattelemassa suomi-slovakia matsia ja nautittiin auringosta. Tänään mä sain kauan odotetun pyykkikoneen mun iskältä synttärilahjaksi. Vaikka en oo vielä päässyt tota kapistusta testaamaan, mä nyt jo rakastan ajatusta siitä, ettei mun tarvii enää raahautua pyykkitupaan asti, vaan noi pyykit voi hoitaa ihan tässä oman kämpän sisällä. Jotenkin huvittavaa, että lähen mielelläni 10 kilsan lenkille, mutta sitten en jaksa tota muutaman metrin matkaa kävellä pyykkitupaan... mut onhan se ihan eri asia?

Maanantaina levypaino voitti mut ja keskiviikkona uus paita pääs heti lenkille

Mä en oo pitkään aikaan palanu kunnolla ja olin ihan kauhuissani tiistaina kun mun rintaan alko ilmestymään tota punasta kutisevaa näppylää. Hetken jo mietin et mikä rutto mulle tuli kaulaan, kunnes tajusin et kyse oli aurinkoihottumasta. Laitoin sitte paniikissa mun äitille viestiä, et mitä tää on ja mitä mä teen!? Äitiltä saa aina vastauksen kaikkeen ja se fiksuna osas kertoo, et lueppas vähän sun lääkkeiden sivuvaikutuksia. ''Altistaa UV-säteilylle''... no olishan se pitäny arvata.

No oon sitte rasvannu mun rintaa hulluna, pitäny siinä kylmää ja kulkenu huivi kaulassa helteellä. Plussana kyllä se, että muualta kropasta oon ruskettunu normaalia paremmin! No nyt vaan parantelen tän pois ja toivon, ettei tää vaivaa mua koko kesää. Onko siellä muita aurinkoihottumasta kärsiviä?

Nahkan epätoivoista grillausta, joka johti sietämättömään kutinaan

Enivei, ehdin mä tän viikon aikana liikkuakkin... mikä oli alunperin asia, mistä mä tulin teille kertomaan. Vähän karkas toi ajatus taas kerran. No jokatapauksessa, tältä näytti mun viikko liikuntojen suhteen:

MA: salitreeni, kyykkypäivä
TI: aamulenkki
KE: salitreeni, yläkroppa + tunnin lenkki illalla
TO: lepo
PE: salitreeni, jalkapäivä
LA: intervallitreeni
SU: aamulenkki + kyykkypäivä

Tällä viikolla mulla ei ollut nyrkkeilytreenejä ja ensi viikolla on kahdet, joten jouduin vähän soveltamaan niin, et tällä viikolla kävin 4 kertaa salilla ja ensi viikolla käyn 2. Muuten olis tää viikko mennyt aika löysäksi ja ens viikko taas liian rankaksi, näin sain vähän tasa painotettua tilannetta. Muuten mentiin melko samalla linjalla kuin muinakin viikkoina, mutta miksi hyväksi todettua pitäs mennä vaihtamaan? Paino tippuu ihan loistavasti ja oon enään 800 gramman päässä mun tavotteesta, ihan huikeeta! Alan varmaankin viimesellä viikolla taas pikkuhiljaa lisäillä hiilareita ruokavalioon, jotta kroppa vähän tottuu, etten sitten istu koko valmistujaisjuhlia pöntöllä. 

Ainiin, huomenna on ihana päivä! Mulla on koulussa viimenen näyttö, jonka jälkeen joka ikinen numero on mun todistukseen valmiina. Lisäks mulla on huomenna synttärit ja aiotaan juhlistaa niitä menemällä syömään Roopen ja mun äidin kanssa. Jos mä selviän kunnialla mun näytön läpi, aion palkita synttärisankarin eli itseni valkoviini lasillisella.

Mä oon niin ansainnu sen!

-Miia

lauantai 18. toukokuuta 2013

Ruokapäiväkirja

Muutama postaus sitten multa pyydeltiin paljon postausta siitä, mitä syön ja milloin. Kirjoitin 2 päivän ajan ylös kaiken mitä suustani alas pistin ja mihin kellon aikaan. Otin tähän sen takia kaksi päivää, jotta näette miten syömiseni on erilaista arkipäivänä ja viikonloppuna. Tässä siis perjantailta ja lauantailta mun ruokapäiväkirja.

Perjantai

klo 7.30 Aamupala:
maitorahkaa, vehnäleseitä, mustikoita

klo 11.00 Lounas:
puoli lautasellista salaattia, jauhelihapihvi (säälittävä kouluruoka)

klo 14.00 Välipala:
Skyr rahka, 15g cashew pähkinöitä, päärynä

klo 17 Päivällinen:
Lidlin lihapötköjä vai mitälie, kasviksia, raejuustoa

klo 19.30:
 palautusjuoma puntin jälkeen

klo 21 Iltapala:
maitorahkaa, mustikoita, vehnäleseitä ja loraus sokeritonta mehua

Lauantai

klo 10.30 Aamupala:
Skyr rahka, mustikoita, vehnäleiseitä, 2 kuppia kahvia
(noin tunnin päästä protskupatukka, kun tajusin että skyr rahka oli todella pieni)

klo 14.30 Lounas:
Kanaa, kasviksia, raejuustoa, hapankorppu kevyt levitteellä

klo 17.30 Päivällinen:
texmex salaatti

klo 20.30 välipala:
 10g cashewpähkinöitä, mandariini

klo 22.00
maitorahkaa, mustikoita, kauraleseitä, loraus sokeritonta mehua

Pyrin noin 1500 kaloriin päivässä, perjantaina ruuista tuli 1432 kaloria ja lauantaina 1510 kaloria. Perjantaina sain hitusen liian vähän kaloreita, mutta syytän tästä kouluruokaa ja salittakoon se nyt tän kerran. Lauantain ruokiin ja kaloreihin oon tyytyväinen... helpompaa toi viikonloppusin syöminen, kun itse valmistaa jokaisen aterian.

Niin kuin huomaatte melko samalla linjalla mennään arkena ja viikonloppuna, ainoa suuri ero on ruokailujen ajoitus. Viikonloppusin tulee nukuttua pitkään ja valvottua myöhään, pyrin silti pitämään sen 3-4 tuntia ruokailujen välissä viikonpäivästä riippumatta.


Yleensä syön aamu-, väli- ja iltapalaks maitorahkaa tai raejuustoa, mutta kaupassa oli tullut uusia makuja Skyr rahkoista, jotka on korkea proteiinisia ja vähä hiilarisia, joten sallin itselleni vähän vaihtelua. Maistoin makuja uuniomena ja kuningatar ja molemmat oli ihan järjettömän hyviä! Varsinkin toi uuniomena... siitä tuli ihan mieleen Aino uuniomenajäätelö, kelpaa hyvin tämmösellä herkkupepulle. En oo ollenkaan syönyt dietin aikana mitään leipää ja sallinkin tänään lounaalla syödä yhden hapankorpun, jotta saan lounaalla vähän edes hiilareita, kun perjantain ruokailut jäi vähän vajaaksi ja tänään oli edessä vielä rankka intervallitreeni. Nyt kun oon ollu niin kauan syömättä leipää, maistu toi hapankorppuki ihan taivaalliselta! Hassua, miten dietillä osaa nauttia ihan eriasioista.

Toivottavasti tää postaus nyt vastas teidän odotuksia ja autto hahmottamaan mitä tungen mun suuhuni. Pyrin syömään tietyn kaavaan mukaan, mutta sitä on vähän vaikea noudattaa käytännössä. Varsinkin kun kouluruokaan en itse pysty vaikuttamaan ja se nyt on mitä on. Näin köyhänä opiskelijana arvostan sitä, että saamme ilmaisen kouluruuan ja siksi pyrinkin aina sitä syömään. Tärkeintä on kuitenkin pitää ruokailu säännöllisenä ja yrittää saada ruuasta tarpeelliset ravintoaineet. Vähän joutuu aina ruokailuja soveltamaan eri tilanteiden ja päivien mukaan, mutta sitä se elämä on :)

-Miia

torstai 16. toukokuuta 2013

Bikinihullu

Aina kun aurinko alkaa näin keväällä tulla esiin, mä meen ihan hulluks bikineistä. Mulla tulee kauhee himo heti ostaa kaappi täyteen erilaisia bikineitä... Tää himo ehkä osittain johtuu myös siitä, että tähän vuodenaikaan niitä bikineitä alkaa sinne kauppojen hyllyille ilmestymään mun kiusaks. Tässä muutamia tämän hetken himotuksia...

Kaikki ylläolevat Nelly.com


Pitsiset H&M, mustat ja vihreät GinaTricot ja koralliset Lindex

Mulla löytyy kaapista jo hyvä valikoima perusbikineitä, mustaa, valkoista ja muutamia kirkkaita värejä. Nyt mun bikinilaatikko tarvitsis (tai ainakin haluais) ihan selvästi jotain rohkeempaa ja oon päättänytkin kesäks metsästää sinne jotkut vähän erikoisemmat yksilöt. Sen takia tämän hetken himotuksiin kuuluukin erilaiset kuosit, printit, hapsut ja pitsit. Harmi kun ei voi saada kaikkea....

Otan nyt mun tavotteeks löytää kesäks jotkut vähän erikoisemmat bikinit, niin saan vähän lisämotivaatiota treenata kroppani bikinikuntoon! Löytyykö sieltä muita bikinihulluja?

-Miia

tiistai 14. toukokuuta 2013

Sosiaalinen syöminen

Nyt tulee avautuminen aiheesta, joka on mua vaivannut jo monta vuotta. Nimittäin, sosiaalinen syöminen. En ymmärrä sitä, miksi jokaikinen kissanristijäinen ja kaverin tapaaminen täytyy yhdistää syömiseen tai juomiseen. Kun nähdään kavereita, se tapahtuu useimmiten kahvin ääressä, lounaalla, illallisella tai lähdetään baariin. Jokaikinen juhla liittyy syömiseen tai juomiseen... vappuna munkkia ja simaa, pääsiäisenä pashaa, juhannuksena makkaraa ja olutta, joulusta puhumattakaan!

Jos keksitään muuta tekemistä kuin mennä syömään, niin kuitenkin jollain tapaa se  tekeminen liittyy ruokaan. Esimerkiksi mennään shoppailemaan - jossain välissä pitää käydä jätskillä tai syömässä tai kakulla. No mennään leffaan - eihän leffaan ilman karkkia voi mennä. No katsotaan lätkää - pistetään pöytä niin koreeksi, että joulukin kalpenee sen tarjonnan rinnalla

Ja jos elämässä tapahtuu jotain hienoa tai saavutat jotain, niin pitää sitä juhlistaa skumpalla! Synttäreitä juhlistetaan tietenkin täytekakulla ja illalla baarissa. Loppujen lopuks ollaan semmosessa oravan pyörässä, että ihmiset varavaat kaappeihinsa herkkuja ja alkoholia, ihan vaan varmuuden vuoksi jos tulee vieraita tai täytyy jotain juhlistaa.


En nyt sano, ettei elämän hienoja hetkiä saisi juhlistaa, enkä kiellä sitä, etteikö mulle noi ruuat maistuis ja maistuupa hyvinkin! Mutta miksei voi pitää hauskaa tai nähdä kavereita tai pitää hauskaa ilman ruokaa tai juomaa?

Sitten jos kieltäydyn, niin olen joko epäkohtelias, nirso tai tylsä. Tuttuja lausahduksia on ''no ota nyt kun oon teitä varten nää tehny'' tai ''no ota nyt kun me kaikki muutkin'' tai ''etkö sä nyt yhtä pullaa voi muka syödä?''. Tottakai voin syödä, mutta en halua ja se on mun oma päätös. Ja ei se yksi pulla pahaa tee, mutta jos aina ajattelen, että ei yksi pulla mua lihota, niin kohta olenkin syönyt monta kymmentä pullaa samalla periaatteella. Kun olen tehnyt päätöksen, etten itse mitään epäterveellistä syö, ei se ole keltään muulta pois.

Olen huomannut, että terveellisten elämäntapojen myötä on kaverien näkemiset jääneet vähemmälle. Ei siksi, etteikö minulla olisi aikaa, vaan siksi koska kaikki kaverien näkemiset on usein sidoksissa syömiseen tai juomiseen. Musta tuntuu pahalta kieltäytyä syömisistä, enkä jaksa kuunnella niitä syytöksiä ja kyseenalaistamisia mun omaa päätöstä kohtaan. Myös ystävät, joiden kanssa tulee urheiltua yhdessä tai tehtyä jotain muuta aktiivista on nykyään paljon läheisempiä mulle kuin ennen.


Perhe ja ystävät kyseenalaisti munkin herkuista kieltäytymistä aluksi, mutta tein selväksi miksi tätä teen ja haluan että perheeni ja ystäväni tukee mua tässä. Nyt on jo ihan normaalia, etten välttämättä syö kahvipöydässä samoja ruokia kuin muut perheenjäsenet ja äitinkin on jo lopettanut tyrkyttämisen. Pyrin nykyään itsekkin olemaan ymmärtäväisempi muiden ihmisten päätöksiä kohtaan, oli sitten kyse mistä tahansa.

Mitä mieltä siellä ollaan tästä aiheesta? Kyseenalaistetaanko teidän päätöksiä? Vai ihmettelettekö te muiden kieltäytymistä ruokaa kohtaan?

-Miia

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Week 6

Heipparallaa! Tuli ihan huomaamatta pidettyä taukoa blogista, mutta mä niin nautin näistä ilmoista, että ihan unohtu koko tietokoneen olemassa olo. Kyllä toi aurinko vaan piristää niin kivasti, ettei tule tässä sohvalla enää istututtua yhtään niin paljon. Mulla oli neljä päivää vapaata ja se kuluikin nopeasti lenkkeilemällä, aurinkoa ottamalla, shoppailemalla, kavereita näkemällä, Roopen vanhemipen luona yöpymällä ja äitiä juhlimalla. On siis ollu aivan loistava pidempi viikonloppu! 

Parempaa kuvamateriaalia mulla ei nyt ole teille tarjota, joten saatte pärjätä tämän viikonlopun aikana instagramiin tallentuneilla kuvilla. Loppuun tein vielä joka viikkoisen yhteenvedon liikunnoista.

Lenkkeilin hulluna ja nautin auringonpaisteesta. Taisin olla ekalla juoksulenkillä vähän ylipukeutunut ainakin naamasta päätellen, otin opikseni ja lähinkin seuraavalle lenkille tpaidassa!
Otin tänä vuonna ensimmäisen kerran aurinkoa ja käytiin heittelemässä fudista rannalla.
Haistelin hamppareita hesessä ja mussutin tyytyväisenä proteiinipatukkaa sekä kattelin kun muut söi herkullista äitienpäiväbrunssia ja söin vieressä rahkaa tuoreilla mansikoilla.
Ei vois viikonloppua kyllä paremmin viettää. Kisakatsomo, kuntosalitreeni, kavereiden näkeminen ja shoppailu jäi kuvista uupumaan, mutta eiköhän näistäkin kuvista välity viikonlopun hyvä fiilis. Liikunnat tällä viikolla näytti tältä:

MA: Jalkatreeni salilla
TI: Aamuaerobinen kävellen 30min + nyrkkeilytreenit
KE: Jalkatreeni salilla
TO:  Lenkki 1,5h
PE: Lepo
LA: Aamuaerobinen kävellen 30min + yläkroppatreeni salilla
SU: Intervallijuoksu mäessä

Enään vajaa kolme viikkoa diettiä jäljellä ja sehän tulee menemään ihan hujauksessa! 1.6 loppuu dietti, on mun valmistujaiset sekä alkaa "kesäloma" ja mä aion olla superonnellinen. Kyllähän mä kesällä töissä käyn, mutta kun ei tarvitse kouluun mennä, niin se tuntuu jo ihan lomalta. Nyt puristetaan vielä reilut 2 viikkoa ja sit saan nauttia lakki päässä kesästä ja ruuasta.

Aurinkoista äitienpäivää kaikille :)

-Miia

torstai 9. toukokuuta 2013

-3,3kg

Joku teistä lukijoista pyyteli, että laittaisin mun vartalosta kuvia, jotta näkis minkälaisia tuloksia tämmösellä treenillä ja ruokavaliolla saa. Ajattelin, et no miksei... onhan niitä bikinikuviakin täällä julkastu joskus. En kuitenkaan jaksanu missään alusvaatteissa itteeni kuvamaan, joten eiköhän tästä shortsit ja urheilurintsikat asusta jo ihan tarpeeksi tota kroppaa näe.

Nyt on siis noin viis viikkoa diettiä takana ja vielä reilu kolme viikkoa edessä. Harmittaa vähän, etten ottanut teille alkutilanteesta parempia kuvia, jotta voisi verrata. Löysin kuitenkin muutaman kuvan koneelta siitä, kun kuvasin teille noita betterbodies trikoita ja ne kelpaa tähän nyt ihan hyvin. Valotus on kuvissa vähän eri, mutta sille nyt ei voi mitään. Yritin pyrkiä samaan valotukseen, mutta onnistuin melko heikosti. Eiköhän näistä silti näe, että kropassa on pientä muutosta havaittavissa.


Vasemman puoleinen kuva on otettu, kun diettiä on ollut 10 päivää takana ja oikean puoleinen, kun diettiä on viisi viikkoa takana. Kuvilla on siis vajaa kuukausi eroa. Huomaa, että ainakin turvotus ja nesteet on lähteny hyvin. Kiloja on lähtenyt reilu 3, senttejä vyötäröltä 7 ja reidestä 5. Pyrin siihen -5kg dietin loppuun mennessä ja tällä tahdilla se on täysin mahdollinen.

Oon tyytyväinen dietin tuloksiin ja se jumittunut painokin saatiin aerobisella liikunnalla ja omega kolmosilla taas liikkeelle! Lupaan ottaa teille vielä dietin loputtua kuvaa, mutta mitäs mieltä siellä ollaan tämän hetkisestä kunnosta? Ja kiinnostaako teitä tämmöiset postaukset vai pysytäänkö siinä kuulumiset, treeni- ja ruokalinjalla?

-Miia

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Wok It Up

Ehkä suurin oma lemppari diettiruuista on erilaiset wokit. Wokki on ihan älyttömän helppo aina kehittää sen perusteella, mitä kaapista sattuu löytymään. Tässä peruskaava, minkä mukaan voi laihduttaja koota wokin. Tätä ohjetta pystyy todella helposti soveltamaan oman maun mukaan! Ohje on yhdelle ihmiselle yksi annos.

Tarvitset näitä:

- 40g täysjyvänuudelia tai riisiä
- 100g broileria
- 150g vapaavalintaisia vihanneksia
- sipuli
- valkosipulia
- mausteita

Ja näin toimit:

Paista broileri kypsäksi,  laita nuudelit/riisi kiehumaan, heitä valkosipuli ja sipuli broilerin sekaan ja paista hetki, lisää kasviket ja paista ne kauniin ruskeiksi, heitä nuudelit/riisi kasvisten ja broilerin sekaan ja mausta!


Kasviksina omia lemppareita on herneet, vihreet pavut, maissi, parsakaali ja erilaiset wokkivihannes sekoitukset. Tuoreista kasviksista tulee kyllä mielestäni parempia, kuin valmiista pakastevihanneksista. Mausteina toimii hyvin esimerkiksi chili, paprikajauhe, soija, curry ja cayannepippuri. Ihan oman maun mukaan voi valita noita mausteita, riippuen tykkääkö tulisesta vai pehmeämmästä mausta. Tottakai broilerin voi vaihtaa vaikka kalaan tai naudanlihaan jos broileri ei miellytä. Tän voi myös tehdä pelkästään vihanneksista ja broilerista, jollon se sopii myös vähä hiilihydraattiseen diettiin.

Kalorilaskurilla laskettuna yhdessä broilernuudeliwokki annoksessa on 328 kaloria, 33grammaa proteiinia, 41g hiilareita ja 3,1g rasvaa. Lautasen reunalle kannattaa heittää vielä pari lusikallista raejuustoa.

Terveellistä, helppoa ja hyvää!

-Miia


tiistai 7. toukokuuta 2013

Give me a head with hair, long beautiful hair...

Nyt vähän jotain muutakin kun treeniaiheista postausta. Mulla on se mun lupaama ravintopostaus kyllä tulossa, mutta vähän pitää vielä sitä täydentää... on niin paljon ajatuksia täällä pienessä päässä. Puhuinkin teille aikasemmin siitä kun lähdin ostamaan kurkkupastilleja ja limua, mutta ostinkin kaks hiusväriä. No nää kaks alle olevaa sävyä tarttu mun mukaan ja ensimmäisenä testaukseen pääsi oikean puoleinen kaveri...


...eli Franck Provostin sävy Deep super light blonde, mikä oli hienosti suomennettu ''erittäin kirkas helmenvaalea kulta''. Helmenvaalea ja kulta samassa lauseessa sai mut vähän epäröimään, mut luotin tohon englannin kieliseen nimeen ja uskalsin ottaa riskin!

Käytän nykyään aina näitä suht luonnollisen sävysiä värejä, mielellään helmenvaaleaan tai tuhkaan taittavia. Ennen värjäsin tyven ihan platina blondiks, mut se ei näyttänyt kovin luonnolliselta ja oma hiusten väri näytti tosi tummalta sitä valkosta vasten. Tämmöstä luonnollisempaa sävyä vasten juurikasvukaan ei näytä niin pahalta, eikä tarvii olla koko ajan värjäämässä.

Tässä muutama kuva siitä, miltä mun tukka näytti ennen värjäystä...


Kuvista huomaa selvästi, että juurikasvu näkyy jo aika pahasti ja muutenkin tukka on pienen kirkastamisen tarpeessa. En myöskään tässä oo pessyt sitä pariin päivään kun kuulemma hiusväri tarttuu paremmin vähä likaiseen tukkaan? En tiedä onko siinä mitään perää vai ihan huhupuhetta? Silti, olishan ton reuhkan voinu tietty harjata...

Monet mun kaverit ja tutut tietääkin, että käytän pidennyksiä sillon tällön tuomaan muutaman sentin lisää tukkaa ja tuuheutta. Tässä kuitenkin mun oma tukka ihan ilman mitään lisäkkeitä. Tuolta päältä näkee, että mulla on vähän katkenneita hiuksia siellä, ne katkes noin vuos sitten, kun vähän blondailin liikaa enkä käyttäny mitään lämpösuojia, mut ne on kasvanut hurjasti siitä mitä ne oli.

Ja sitten päästäänkiin itse asiaan, eli tähän hiusväriin. Levittelin värin päähän jakaus jakaukselta tekniikalla. Väri oli vähän epäilyttävän värinen... varsinkin, kun se oli vähän aikaa vaikuttanu hiuksissa niin se alko muuttumaan vaaleenpunaseks ja vähän violetiks. No ajattelin vaan, että tyhmintä ois pestä kesken kaiken pois, koska sit se vois jäädä kellertäväks tai jopa oranssiks. Annoin sitte vaikuttaa loppuun asti ja lopputulos näytti tältä:


Just semmonen mitä halusinkin! Tyvi on edelleen tummempi kuin muu tukka, mutta niinkuin aiemmin sanoin, niin sen haluankin olla. Sävy ei taita yhtään keltaiseen, vaan on just tommonen kauniin helmenvaalea. Mulla on latvat niin valkosen blondit, että toi tyvisävy tuo sinne vähän jotain vivahteikkuutta. Tarkotuksena ois jossain vaiheessa laittaa tonne latvoihinkin vähän eloa raidottamalla, mut haluun tehä sen kampaajalla ja just nyt mulla ei oo varaa siihen. Onneks kotona saa muutamalla eurolla aina vähän eloa tonne pehkoon.

Mitä mieltä te ootte? Ite ainakin oon tyytyväinen, varsinkin kun tästä väristä maksoin vaan 5 euroa.

-Miia

maanantai 6. toukokuuta 2013

Week 5

Mulla on ollu tapan tehdä teille tänne jokasen diettiviikon jälkeen pieni yhteenveto viikon urheiluista. Niinkun varmaan huomasitte, viime viikolla en sitä tehnyt. Olin koko viikon kipeä, eikä niitä urheilusuorituksia ollu. Koko viikon liikunnat oli sänky-sohva-jääkaappi-vessa väliä ravaaminen. Viikon suurimmat saavutukset oli kaupassa ja lääkärissä käynti. Tän viikon alku otettiin vielä rauhassa liikuntojen suhteen, etten mitään jälkitautia nappaa itelleni. Loppu viikko urheiltiinkin sitten alkuviikon edestäkin.

Mulla on nyt ollu pieni ongelma ton vaa'an kanssa. Vaaka on nyt vähän alkanu kiukuttelemaan mulle ja mun paino on jääny jumittamaan. No, olinhan mä tossa viikon kipeä, enkä päässyt liikkumaan... mutta vapun jälkeen vähensin hiilareita ja silti paino ei tipu. Lisään nyt vielä aamuaerobisia, mutta jos senkin jälkeen paino vielä jumittaa, niin menee kyllä hermo. Tiedän, että mulla on nää kilot vähän tiukassa kun ei hirveesti sitä ylimäärästä ole, mutta tuntuu se silti niin turhauttavalta elää joka päivä tän dietin ehdoilla ja tuloksia ei tule. Nyt sit vaan painetaan kahta kauheemmin ja toivotaan, että se läski lähtee sieltä palamaan.


Lauantaina käytiin Roopen kans Vantaalla kattelemassa amerikkalaista jalkapalloa. Kyseessä oli  Roosters vastaan Wolverines matsi ja mä olin melko pihalla...vaikka sain kokoajan selotusta siitä, mitä kentällä tapahtuu, en silti pysyny kärryillä. Roope siis harrastaa kyseistä lajia ja hyvänä tyttöystävänä menin mukaan. Kaikkeen sitä suostuukin.

Niin ja muuten, puhuin teille aiemmin siitä mun tilaamasta piposta ja nyt olikin hyvä tilaisuus päästä ulkoiluttamaan sitä. Vähän oli outo fiilis pipo päässä, kun en oo semmosta tottunu käyttämään, mutta se osottautukin hyväks asuste valinnaks, kun siellä katsomossa oli niin pirun kylmä. Yläpuolella todistusaineistoa piposta.

Alunperin tulin teille kertomaan tän viikon liikunnoista, mutta karkas toi ajatus taas. Alkuviikko meni vielä lepäillessä ja vappua juhliessa, mutta enivei, tässä yhteenveto tästä viikosta:

MA: lepo
TI: lepo
KE: Kevyt kävely lenkki 40 min
TO: Aamuaerobinen kuntopyörällä 30 min, iltapäivällä jalkatreeni
PE: Kävelylenkki 1,5h
LA: Aamuarobinen kävellen 40min + yläkroppatreeni
SU: Intervallitreeni juosten mäessä

Oon ihan tyytyväinen loppuviikon treeneihin. Tuli pieni innostus taas tähän liikuntaan, kun joutu viikon makaamaan sängyn pohjalla ja jäi toi paino jumittamaan. Nyt mun täytyy painaa nää viimeset viikot täysiä, että pääsen sinne mun tavotteeseen.

Toivotaan että, mulla pysyy innostus yllä vielä muutaman viikon, et saadaan noi viimesetki rasvat palamaan! 

-Miia

perjantai 3. toukokuuta 2013

Kuulumisia

Moikka, oon muutamia postauksia teille tässä kirjotellut ja niistä varmaan jo huomaakin, että terveenä ollaan taas! Nyt kun ollaan vielä vapustakin selvitty, niin pääsen taas kunnolla arjen ja dietin makuun. Ja voin sanoa suoraan, että on kyllä ollut ikävä jo ruutineja ja salia. Eilen käytiin Mariannen kanssa vetämässä yli viikon tauon jälkeen jalkatreeni ja mun pakarat huutaa hoosiannaa! Tänään olis yläkroppatreenin vuoro ja en malttais odottaa, että pääsen salille rääkkäämään itteeni. Tässä vaan pieni pikapäivitys teille siitä missä mennään ja vähän vielä ajateltavaa parin kuvan muodossa.



Oon kirjottamassa teille vielä laajempaa postauta ravinnosta. Mutta nyt hauskaa viikonloppua kaikille!

-Miia

torstai 2. toukokuuta 2013

Bodypainting

Meillä oli tänään koulussa bodypaintingia ja tiesin, että haluan tehdä jonkun urheiluaiheisin työn. Hetken mietittyäni ja netistä inspiraatiota etittyäni päädyin jenkkifudispaitaan. Rekvisiittaakin kun löytyi hyvin kotoa tän toteuttamiseen. Tässä muutama kuva työvaiheista ja lopputuloksesta!





Bodypainting oli yllättävän hauskaa, varsinkin ku sai itse valita aiheen. Vähän jäi jäljeenpäin häiritsemään toi muovi tossa rintsikoiden päällä, kun maalit menee vähän epätasaisesti ja sotkuisesti sen päällä ja toi muovi lähti joistain kohti ton maalin takia repsottamaankin. Ei kuitenkaa viitti ihan paljaille rinnoille maalailla, kun kuolussa ollaan. Kerättiin ihan tarpeeks katseita ruokalassa jo näinkin. Vähän myös ärsytti, kun noi rasva värit sotki ja lähti leviimään. Tää oli paljon parempi ennen näitä kuvia, kun noi värit rupes lopuks levimään, ainakin tuolta kainaloista.

Enivei, oon kuitenkin suht tyytyväinen lopputulokseen ja ehdottomasti ootan innolla seuraavia bodypainting tunteja! Kiitos Mariannelle mallina olosta :)

-Miia

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Vappu

Vappu meni melko läskeilyks, onneks sentään harrastettiin vähän hyötyliikuntaa tanssilattialla. Alkuillasta oltiin meillä ja lähettiin sit vielä helsingin yöelämään ja tanssittiinkin melkeen pilkkuun asti. Enemmän kuitenkin keskityin siihen ruokapuoleen, tähän tyttöön uppos koko päivän aika ainakin juustocroisantti, kaks tortillaa, munkki, juustopasteija, suklaakakkua, irtokarkkeja, nachoja ja keksejä. Niin ja sitä skumppaa!

Oli ihan huikeen hauska ilta, mut ei tämmöstä mässäystä jaksais joka viikko. Huhhuh. Nyt voikin jatkaa diettiä hyvin mielin, kun ei tee enää edes mieli mitään. Harmi, ettei ruokaa voi syödä varastoon, koska söin eilen kyllä koko vuoden edestä.

 Meikkeijä, viiniä, kynsilakkoja, karkkia ja siideriä.... huomaa, et talossa oli vaan tyttöjä.  

Ja ihme kyllä, mulla ei illalla ollut edes mitenkään superturvonnu olo, vaikka masu vähän pömpöttikin. Ainakin vatsa toimii ja on taas motivaatiota jatkaa diettaamista. Tää ei ollut nyt ihan peruspostaus näin treeni painoitteiseen blogiin, mutta ainakin näätte, että en mäkään aina vaan rahkaa mussuta tai oo salilla. Oli kyllä ihan mahtavaa päästä tuulettumaan pitkästä aikaa tyttöjen kanssa, kiitos illasta tytöt!

-Miia