torstai 23. toukokuuta 2013

Ruokahaluttomuus

Minä, ruuan ylin ystävä, oon viime aikoina törmännyt näinkin uskomattomaan vaivaan kuin ruokahaluttomuus. Mulla ei oo ikinä ollut minkään näköstä vaivaa sen kanssa, etteikö ruoka maistuis ja oon ennemin saanut aina kehuja siitä kuinka hyvin syön ja kuinka kaikki ruokanen oon, enkä nirsoile. Nyt kuitenkin viimeaikoina, sillon tällön, mulla on tullu ällötys ruokaa kohtaan ja pelkkä ajatuskin syömisestä inhottaa. Kun ruoka-aika tulee, meen jääkaapille ja tiedän että, jotain pitäs syödä, mut mikään ei näytä hyvältä. Tuijotan vaan jääkaappia ja se alkaa oksettaa mua. Meen takasin sohvalle ja yritän parin minuutin päästä uudestaan. Tätä tapahtuu varsinkin aamusin ja iltasin.

Viime viikolla yks aamu otin jääkaapista mun edellis iltana tekemän rahkan. Otin lusikallisen ja mä en vaan yksinkertasesti saanu sitä alas... ja se sama rahka on edelleen sielä jääkaappissa ja se ällöttää mua vieläkin. Myös yks ilta mä ravasin taas jääkaappi sohva väliä, miettien, et nyt pitäs kyllä syödä. Roope melkeen suuttu mulle, kun ei jaksanu kuunnella mun valitusta. Söin sitte protskupatukan ja tuli heti hyvä olo sen syötyäni. En oo ikinä ennen tajunnu kuinka kauheeta väkisin syöminen on. Se tunne kun sun tekis mieli oksentaa, mutta on pakko vaan niellä.


Mä oon aina rakastanu ruokaa ja syöminen on aina ollu mulle ilonen asia. Syöminen on hauskaa ja mulle tulee siitä hyvä mieli ja olo. Musta on ihan kauheeta, että yhtäkkiä asia, mistä mä oon aina pitänyt, on tullut vastenmieliseksi. Haluan elää terveellisesti ja syödä säännöllisesti, joten en halua jättää aterioita väliin. On vaan syötävä väkisin.

En tiedä johtuuko tää siitä, kun mun lääkeannos (salazopyrin) nostettiin kuuteen tablettiin päivässä. Lääkkeeen sivuoireina on ruokahaluttomuus ja pahoinvointi. En kuitenkaan voi lopettaa lääkkeen syömistä, koska luultavasti kivuistani tulisi taas niin kauheat, etten pystyisi liikkumaan. Oon nyt ratkassu asian syömällä protskupatukan tai esimerkiksi smoothien, koska ne on helppo syödä. Silti olisi ihana päästä näistä vaivoista kokonaan eroon ja nauttia ruuasta, kuin ennen.

Haluaisinkin nyt kuulla onko teillä kellään ollut ruokahaluttomuutta elämänne aikana? Ja miten olette sen kanssa eläneet? Kaikki kokemukset ja vinkit otetaan mielellään vastaan.

-Miia

5 kommenttia:

  1. Mä olen monta vuotta syönyt siksi, etten kuupahda kesken kaiken. Eli siis todella todella vähän. Vuodenvaihteessa laitoin elämäntavat remonttiin, ja olen siitä lähtien yrittänyt opetella syömään kunnolla. Nälän tunnetttahan mulla ei tule, joten joudun vieläkin syömään kellon kanssa. Välillä kuitenkin tulee sellainen olo, että en todellakaan halua syödä mitään. Joskus mulla meneekin helposti koko päivä ilman että syön mitään, ehkä aamupalan. Vanhat tavat meinaa ottaa vallan, ja joskus kyllä niin käy. En tiedä minkä takia mulle syöminen on välillä tosi vaikeeta :/

    VastaaPoista
  2. Mulla on taas aina ollut syöminen jotenkin itsestäänselvyys ja oon aina syönyt hyvin, siks tuntuukin nyt tosi oudolta, kun ruoka ei välillä vaan maistu. Ennen jos joku valitteli ruokahaluttomuuttaan, niin ajattelin mielessäni "justjoo, niin varmaan... et vaan haluu syödä". Ainakin nyt tiedän tunteen, kun ruokahalua ei ole! Musta se on inhottavaa, koska ruoka ei ole paha asia vaan siitä pitäisi nauttia.

    Toivottavasti saisit sun syömisestä säännöllistä ja oppisit nauttimaan ruuasta, tsemppiä :)

    VastaaPoista
  3. Useimpina päivinä syöminen kyllä onnistuu ihan hyvin, mitä nyt kelloa joutuu tuijottelemaan, sen nälän tunteen mä vielä joskus haluan! :D Toivottavasti sunkin ruokahalu palaa pian :)

    VastaaPoista
  4. No onneksi sulla sentään on innostusta kuitenkin syömään vaikkei näläntunneta tule :)

    VastaaPoista
  5. On pitäny opetella tän elämäntapamuutoksen myötä, että pystyy pitää sen ruokarytmin, että 3-4 tunnin välein syö :) ei se aina kyllä helppoa ole :D

    VastaaPoista