tiistai 26. elokuuta 2014

Kesäni kuvina

Jotta täällä blogin puolella näkyis muutakin kun treenikuvia ja selfieitä niin keräsin kokoon kesän parhaimmat hetket kuvina. Suurin osa kuvista onkin jo näkynyt aikaisemmin täällä tai Instagramin puolella, mutta osa on ihan julkaisemattomia. Tulipas hyvä mieli tätä postausta tehdessä, jotkut kesän tapahtumat olin jo ehtinyt unohtaa ja kuvat ovatkin kivoja muistoja. Tulen varmasti monta kertaa kylmän talven aikana selailemaan tämän postauksen ja muistelemaan aurinkoa sekä ystäviä  :)

1-image(194)1-image(179) 1-image(165)OLYMPUS DIGITAL CAMERA 1-image(183)1-image(168) 1-image(181)1-image(173) 1-image(174) 1-image(175) 1-image(177) 1-kuva(18)1-image(185) 1-image(190)1-IMG_3736OLYMPUS DIGITAL CAMERA1-image(167)1-image(171)1-image(163) 1-image(172) 1-image(192) 1-image(195) 1-image(196) 1-image(197) 1-image(180)1-IMG_3687 1-IMG_3958 OLYMPUS DIGITAL CAMERA

-Miia

tiistai 19. elokuuta 2014

Syksy tulee

Mikä toi ilma on? Vettä tulee koko heinäkuunkin edestä ja kesä loppu kuin seinään. Mä kyllä salaa vähän tykkään syksystä, kesä on aika rankkaa aikaa... hirveesti suunnitelmia ja paljon asioita mitä pitäs ehtiä tekemään. Kesällä on tullu hengailtua jo ihan tarpeeks ulkona ja kavereitakin on nähty kesällä lähes joka päivä. Syksyllä voi ottaa rennosti ja ihan hyvillä mielin pitää hiljaiseloa sekä keskittyä omiin juttuihin, mikä mulla tarkottaa treenejä ja blogia. Nyt kun lomat on lomailtu ja kesäkin näyttä loppuneen, on kiva palata kovan treenin ääreen. Olenhan mä koko kesän treenannu, mutta nyt kun ulkona ei paista enää aurinko niin sali oikeen huutaa mua luokseen.


Tältä näyttää viime viikon liikunnat:


MA:


Loikka- ja spurttitreeni:


Tasajalkahypyt eteenpäin, tasajalkaponnistus penkin yli sivuttain ja spurtit


TI:


Salitreeni:


Penkkipunnerrus, kapee penkki, kulmasoutu, vipunostot eteen, vatsat


KE:


Aerobinen salilla:


Stairmaster 20min, kuntopiiri: hyppynaru, vatsat, punnerrukset, selänojennus ja askelkyykkyjä


TO:


Salitreeni:


Kyykky, maastaveto, suorin jaloin maastaveto, alatalja, vatsat


PE:


Lepo


LA:


Salitreeni:


Penkkipunnerrus, kyykky, ojentajat taljassa, vipunostot taakse, pohkeet, vatsat


SU:


Lyhyt palauttava kävelytreeni ja leuanvetoja1-kuva(18)


Eilen treeneissä valmentajani ilmoitti, että kisat on sitten 18. lokakuuta ja 57 kilon painoluokkaan mennään. Tässä pikkuhiljaa pitäs alkaa piikkaamaan itteään kisakuntoon ja myös muutama kilo tiputtaa. Toisaalta olen ihan järjettömän innoissani, kisat tuo aikamoisen motivaation treenaamiseen, mutta samaa aikaan jännittää jo nyt aivan perhanasti. Nämä ovat tosiaan sitten ensimmäiset kisani ja tuntuu, että enemmän tää tulee olemaan raskasta mun mielelle kuin kropalle. Mä olen aina ollut aikamoinen jännittäjä, stressaaja ja panikoija, mun pitäis oppia jotenkin pitämään pää kasassa eikä stressata liikaa. Toivon, että pieni jännitys vaan tuo lisäboostia suoritukseen eikä pistä kroppaa ihan veteläks. Täytyy alkaa myös mentaalisesti valmistautumaan kisoihin ja yrittää olla stressaamatta liikaa :)


Ens viikolla tosiaan alkaa koulu ja muutama päivä sitten varattiin Roopen kanssa lokakuulle neljän päivän reissu  Lontooseen, kivoa juttua on nyt syksyllä siis tiedossa! Kiitos muuten paljon kaikille edelliseen Freddypostaukseen kommentoijille, oli kiva kuulla teidänkin kokemuksia kyseisistä housuista.


-Miia

tiistai 12. elokuuta 2014

Rehellinen mielipide Freddy Wr.Up housuista

Hyvä idea, huono toteutus. Kun paljon hehkutetut Freddyt tuli pitkän odotuksen jälkeen postiin, olin heti rakastunut. Housut ovat ihan supermukavat jalassa, näyttää kuitenkin ihan housuilta vaikka ovatkin trikoot ja muotoilevat vielä peppua! Housujen yläreunassa on silikoninauha, mikä pitää housut napakasti ylhäällä jalassa, eikä niitä tarvitse olla koko ajan nostelemassa. Sain monilta tutuilta positiivisia kommentteja, miten hyvältä housut näytti. Noin kuukauteen mulla ei paljon näkynytkään muita housuja jalassa... ja sainkin jo Roopelta pientä kommenttia siitä kun hypin nämä jalassa päivästä toiseen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA 
"Moni kakku päältä kaunis". Noin viikon käytön jälkeen alkoi pakaroiden ulkoreunoihin ilmestyä epämääräistä nukkaa ja taskujen saumat ratkeilivat, noin kahden viikon jälkeen housut ratkesivat haaroista ja noin kuukauden käytön jälkeen polveen tuli reikä. Suoraan sanottuna vituttaa. Ensinnäkin 80 euroa legginssikankaisista housuista on paljon, mutta perustelin itselleni istuvutta ja kai se merkkikin niissä maksaa. Mutta 80 euroa aivan paskalaatuisista trikoista on ryöstöä :D Ostin vuonna 2012 Gina Tricotista vähän jämäkkäämmästä kankaasta valmisteut legginsit 15 eurolla ja ne on monen vuoden käytön jälkeen edelleenkin ehjät ja kovassa käytössä. 80 euron housuilta odotin korkeaa laatua ja pitkää käyttö ikää, mutta hinta taitaa koostua lähes kokonaan brändistä.

Itselläni on näistä WR.UP housut low waist malli 7/8 lahkeella. Tämä on kaikista halvin malli (77,90e) ja haluaisinkin vielä antaa mahdollisuuden samalle mallille farkkuhousu kankaalla, jos se olisi kestävämpää. Onko siellä kellään lukijalla kokemusta tuosta jämäkämmästä kankaasta?

Tässä muutama kuva tuhoutuneista housuista:

1-2014-08-12 freddy 
Ei todellakaan mitään kaunista katseltavaa! Kyllähän nämä saisi vielä ompelemalla kuntoon, mutta en ole housuja noin kuukauteen käyttänyt... ihan periaatteen vuoksi. Harmittaa ihan järjettömän paljon. Housujen idea, istuvuus ja malli on kyllä ihan täydellinen, mutta laatu aivan kuraa.

Kertokaa omia kokemuksia kyseisistä housuista, onko teillä ollut samalaisia ongelmia? ...vai olenko mä saanut jonkun maanantaikappaleen.

-Miia

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Terveisiä Ayia Napalta

Täällä ollaan taas kotona Suomessa! Anteeksi pieni viivästys blogiin palaamisessa, kotiin päästyä palasin heti töihin ja muutenkin tässä on ollut muka paljon tekemistä. Uskon kuitenkin, että teilläkin on nyt tämmösillä ilmoilla ollut muutakin tekemistä kuin istua koneella.

Yleensä loman jälkeen on aina fiilis ''oli kiva loma, mutta kiva palata kotiinkin''... nyt olisin kyllä mielelläni viettänyt vaikka toisenkin viikon Kyproksella. Ayia Napa ja Kypros yleensäkkin ylitti mun odotukset. Mielekuvani Kyproksesta oli Turkin ja Kreikan sekoitus, mikä olisi voinut pahimmassa tapauksessa olla karvakäsien, sorarantojen ja krääsäkauppiaiden sekotus. Onneksi Kypros yllätti mut positiivisesti ystävällisillä ihmisillä, turkoosilla vedellä, valkoisella hiekalla ja maukkaalla ruualla.

1-IMG_36871-IMG_3967 
Eniten aikaa tuli vietettyä rannalla, meidän hotellin vieressä oli Sandy Bay mikä alkoi loman loppupuolella tuntua jo kodilta. Ihana ranta turkoosilla vedellä ja valkoisella hiekalla. Ranta oli myös yllättävän rauhallinen ja siisti sekä aurinkotuolit maksoivat vain 2,50e, mikä on mielestäni ihan kohtuullinen hinta.

1-IMG_38041-IMG_3982-001 
Nissi Avenuen varrella olevat ravintolat tuli kyllä tutuksi viikon aikana. Meillä oli suunnitelmana jokaisena iltana syödä erilaista ruokaa ja siinä kyllä onnistuttiin mahtavasti. Ayia Napalle myös iso peukku ruokapaikkojen valikoimasta ja vaihtoehtojen määrästä. Baarikadulla tuli pyörähdettyä muutaman kerran ja ihan syystäkin Ayia Napa on nuorten keskuudessa suosittu. Baareja oli ihan mielettömästi ja sisäänheittäjiä vielä enemmän. Meno oli aika villiä ja ihmeteltiinkin miten jotkut jaksaa joka ilta käydä siellä bilettämässä, nämä muutama ilta oli meille jo ihan tarpeeksi! Tunnettiin itsemme Riikan kanssa siellä ihan mummoiksi... naureskeltiin, että meijän pikkuhousutkin on isompia kuin muiden tyttöjen shortsit.

1-10575926_10203611636124313_1362992172_n 1-IMG_3985

Suomalaisia ei hirveesti näkynyt, mikä oli ihan positiivinen yllätys. Sen sijaan sveitsiläisiä, brittejä ja ruotsalaisia oli meidän suomalaistenkin edestä. Tosiaan suunnitelmissa oli rentoutua, ottaa aurinkoa, syödä sekä juoda hyvin ja mielestäni onnistuttiin siinä loistavasti. Juuri näihin edellä mainittuihin asioihin Ayia Napa oli täydellinen vaihtoehto. Yhtenä päivänä käytiin Larnakassa shoppailemassa, kirjoitan siitä vielä postauksen erikseen. Palaan näihin tunnelmiin ja maisemiin varmasti uudestaan täällä blogissa. Instagramin puolelta löytyy myös Ayia Napa fiilistelyä ja mut löytää sieltä nimimerkillä miiajosefiina. Tällä hetkellä en keksi mitään huonoa sanottavaa Ayia Napasta... paitsi rikkoutuneen varpaan ja sokerimuurahaiset. Onneksi mulla oli oma lähihoitaja ja muurahaisentappaja Riikka mukana.

-Miia